remonttihaaveita vol 2 ja kysymyksiä

 Talviaikaan siirrytty, vielä muutama kello pitäisi muistaa kääntää oikeaan aikaan...

Tosi tylsää ajatellakin, että neljältä töistä päästessä ja tyttöjä hoidosta hakiessa alkaa 

jo olla ihan pimeää, huoh. 

Siirrytäänpä siis tosiasioista haaveisiin :) ja jatketaan keittiöstä kohti

eteisaulaa ja portaita... valkoisen vaatekaapiston lisäksi haaveeni on

♥ Portaitten maalaus valkoisiksi. Tai harmaiksi.
Tämä haave on oikeastaan ykkösenä listallani sillä nykyiset kirsikansävyiset portaat

ovat häirinneet minua ihan alusta asti - ne kun eivät sovi meidän asuntoon yhtään!
Ovat aivan eri värimaailmaa koko muun talon kanssa... tämän haaveeni haluaisin

toteuttaa jo mielellään ennen joulua. Näen nimittäin jo sieluni silmin valkeilla 

portailla metallisissa lyhdyissä palavat kynttilät...! Tässä jälleen pari haavekuvaa...

(All photos from internet or from magazines, not taken by me.)

Sitten kysymysosioon :)

Te, jotka olette portaita itse maalanneet:

Oletteko siis ensin hioneet kaikki vanhat maalit pois?

Muita olennaisia huomioonotettavia seikkoja?

Minä kun kärsimättömänä haluaisin vaan alkaa heti maalaamaan :) 

Mutta varmaankin ensin pitäisi tehdä hieman pohjatyötä.. 

Löytyisikö kenenkään arkistoista lisää hyviä porraskuvia? 

Kaipasin lisää ideoita jotta osaisin päättää minkälaiset portaat 

oikeasti haluan.. kokovalkoiset vai erivärisillä askelmilla vai mitä...?!

Muutenkin kaikki vinkit otetaan kiitollisena vastaan!

Tässä vielä pari vanhaa kuvaa meidän nykyisistä portaista.. ja näkyypä

kuvissa myös tuo kukkatapetti mistä niinikään voisin jo luopua :)

Ja taas haaveilu jatkuu... 

Arvatkaas muuten sainko miehen tänään lähtemään Ikeaan...?!

No en tietenkään - kun peräkärry on kuulemma ihan täynnä lehtiä ja oksia... 

niinpä niin. Saas nähdä milloin peräkärry mahdollisesti olisi jälleen tyhjä... ;)

Sitä odotellessa taidan taas lähteä juoksemaan - tosin jokaikisellä lenkillä

keksin lisää näitä mun remppaideoita... :D

Suloista sunnuntaita kaikille!
Se onkin taas Dance-ilta, ihanaa!

 

punaviiniä ja mustapekkaa...

... tänä iltana tosin tarjolla tacoja (jauhelihalla), nachoja ja juustokastiketta, 

ja mulle tietty green apple lightia :)

Mutta viime sunnuntaina herkuteltiin kunnon pihvillä, kera ristikkoperunoiden

ja mielestäni maailman parhaan ja helpoimman pippurikastikkeen.

Siis mieheni mukaan helpon, minähän nyt en kykenisi edes tuohon... ;)

Tässä vielä ohje muillekin - tosin tämä lienee kyllä jokaikiselle jo tuttu.

Mustapekka-kastike

 Mustapekka-juusto (voi ottaa hieman pippuria reunoista pois)

2 dl kermaa

1 tl dijon-sinappia

pari ruokalusikallista soijaa

hyppysellinen sokeria

... nam nam ...

Tänään kulutin muutaman tunnin Rauta-Otrassa ym. katselemassa maaleja, kaakeleita,

tapetteja, lattioita, jalkalistoja, lamppuja, liesituulettimia, keittiöitä... 

Remonttikuumeeni 

vaan nousee ja nousee... ja onhan tänään taas lottoarvontakin :D

Sitten poikettiin vielä tyttöjen kanssa Ikeassa lihapullilla - itse söin lohivoileivän, 

on muuten yllättävän hyvää sekin! Ja pakkohan sitä oli hieman kierrelläkin - yllättäen 

tytöilläkin riitti innostusta kulkea perässä :) Kävin ihailemassa lemppariani Bestå-sarjaa

ja tutkailemassa lähemmin Pax-vaatekaapistoja sillä haluan meille 

sellaisen eteisaulaan! Hokasin nimittäin, että moinen, valkoisilla korkeakiiltoisilla ovilla 

raikastaisi koko aulamme ilmettä huomattavasti. Nythän meillä on aulassa pyökinsävyinen 

kaapisto peililiukuovilla... enkä ole ikinä pitänyt siitä yhtään. Josko huomenna mies 
suostuisi lähtemään peräkärryineen mukaani, niin saataisiin uusi kaappi kotiin...

Sen kun taas näkisi että tuo innostuu asiasta...! ;)

Mutta nyt tämä tyttö vetäsee juoksuvaatteet ylleen ja lenkkarit jalkaansa 

ja lähtee pitkälle lenkille - saas nähdä törmäänkö ulkona noitiin, luurankoihin 

tai vampyyreihin...?! Mistä tulikin mieleeni, että arvatkaas mikä on minun

tämänhetkinen lempitv-sarjani... Vampyyripäiväkirjat. Olen ihan koukussa... :)

... niin ja toki viritän Volbeatit soimaan. Näillä biiseillä mennään tänään.

Rentoa lauantai-iltaa kaikille!

sisustuspohdintoja kahvikupposen äärellä...

Dominokeksejä (piparinmakuisia, nam)...

kahvia...

uusin Koti ja Keittiö...

pyykinpesua...

etätöitä...

... niistä on tämä  kotipäivä tehty. Nellin kanssa ollaan kotosalla,

tytöllä on ollut koko viikon hirveä nuha ja niinhän se vihdoin nosti kuumeen.

 Peppikin käväistiin jo hakemassa eskarista kotiin potilaan seuraksi.

Mulla olisi aina tällaiselle kotipäivälle hirveän pitkä lista tekemättömiä  kotihommia,

mutta ikinä en saa mitään aikaiseksi kun huomaan päivystäväni tässä koneella,

lähinnä päivystän siis työmailia ja yritän jeesata tiimikavereita kotoa käsin.

 Kuten tänäänkin. Kaupassa sentään käytiin, enkä malttanut olla ostamatta uusinta

Koti ja Keittiö  -lehteä - ihan kansikuvan perusteella ostin, ja oli siellä 

nopean selailun perusteella muutama ihana sisustus ihan minun makuuni...

Sitten sisustusaiheinen kysymys.

Ostin pari päivää sitten Ikeasta tällaisen maton. Väri siis tummanharmaa.

Omasta mielestäni tuo on kyllä musta, seassa hieman harmaita lankoja... Piti ostamani tuo 
samainen matto vaaleamman harmaana mutta eihän sitä nyt ollut tarjolla ollenkaan... =/ 
Hätäpäissäni sitten huomasin kantavani tätä yksilöä kassalle ja mukanani kotiin... ;) 
Mutta nyt en ole yhtään varma siitä

sopiiko tämä meille?!

Ensin tuumin, että palautan maton samantien koska jotenkin se on niiiin tumma,

oikein hyppää silmään muusta sisustuksesta. Mutta sitten silmä jo tottui tuohon...

Ja sieluni silminhän mä näen meidän lattiat vaaleampana, kenties valkoiseksi maalattuna...
ja siinä sitten tuon maton. Huoh. Se onkin mun yksi remonttihaaveistani, uudet lattiat - tai 
vanhat jollain lailla käsiteltyinä!

Haluaisin yhdistää nyt tuohon mattoon muutaman mustan liituraitatyynyn,

siis sellaisen kuin allaolevissa Slettvollin ihanissa inspiskuvissa...
Ja siis tuo eka kuvahan on muutenkin suoraan unelmakansiostani, huoh.

mutta mistä tyyny tai tuollaista kangasta?!

Tällaista tällä kerralla, nyt taas työmailien pariin...

Torstai on toivoa täynnä :)

autoilevat naiset

Iloa alkavaan viikkoon!

Aihe: Autoilevat naiset

Eeva: Voi ei, tässä tuulilasissa on taas tällanen lappu. Tämä on jo kolmas tänään.
Maisa: Ne on jotain joutavia mainoksia. Pistetään se tuohon viereiseen autoon.
Eeva: Laita nää loputkin laput siihen, niin mä pääsen niistä eroon. Sitten lähetään, tytöt. Oops, mikäs siellä rysähti?
Paula: Mä luulen, että sä peruutit tohon takana olevaan autoon. Siinä peruutuspeilissä on varmaan jotain vikaa. Mulla oli ihan sama juttu viime vuonna.
Eeva: Hyvä että se selvis. Mä oon ihmetelly, miks mulle käy joka kerta Prisman parkkipaikalla tälleen. Huomenna mä otan peilin mukaan ja vien sen huoltoon.

Maisa: Ota samalla öljytikku mukaan ja vaihda se uuteen.
Eeva: Minkä takia? En mä ole ikinä tullut ajatelleeksi, että se pitäis vaihtaa.
Maisa: No sen verran mäkin tiedän autoista! Öljytikut kuluu nopeesti. Ne ei sitten enää yletä öljyyn ja sä et tiedä, miten paljon sitä on.

Paula: Kyllä autot on sitten hankalia kapistuksia. Mutta mä oon kyllä edistyny kovasti niiden kanssa. Mä saan meidän mersun ajetuksi talliin jo melkein kokonaan.

Eeva: Hitsi, nyt rupee satamaan lunta! Lumisateessa on tylsää ajaa. Ja tässä autossa ei kuulemma pala edes jarruvalot.
Maisa: Sun pitää ostaa ens kerralla punaista öljyä. Sitten näkyy jarruvalot ja vilkut paremmin.

Paula: Aatu sanoo mulle aina, että jos lumisateessa ei nää ajaa, niin on parasta seurata lumiauraa. Sitten kerran mä aloinkin seurata yhtä lumiauraa, kun pyrytti niin sakeesti. Mä seurasin sitä varmaan tunnin verran, kun se sit pysähty ja se kuski tuli kysyyn, et mikä mulla oli hätänä. Se oli saanu aurattua Citymarketin parkkipaikan ja oli sit menossa Prisman parkkipaikalle. Oli se hyvä, et mä sain selville, missä mä oon.

Maisa: Toi on muuten hyvä neuvo.

Paula: Prismasta puheen ollen mä kävin eilen siellä etsimässä Aatulle synttärilahjaa. Se haluais sellaset autoilijan hanskat. Myyjä kysy, mikä Aatun numero on ja onneks mä muistin, että se on HFK-766. Mutta kyllä oli surkee valikoima, kun en mä sit kuitenkaan löytänyt oikeeta kokoo.

Eeva: Kauheeta, hiljennä vähän! Nyt oltiin vähällä ajaa tuon rekan kylkeen!
Maisa: Eeva, sinähän olet itse ajamassa!
Eeva: Ai niin olenkin! Miten mä en yhtään huomannut!

Vanha juttu mutta aina jaksaa naurattaa :D

hyvä kuski!

remonttihaaveita...

Kirjoittelenpa muutaman sanan  remonttihaaveistani...

Välillä oikein huvittaa maininta remonttihaaveista tuossa kuvauksessanikin.

Tai oikeastaan - niitähän ne juuri on.  Haaveita. 

Ei mitään toteutunutta. Minulla kun on miehenä itseni vastakohta - mies jonka mielestä

sisustuksen kuuluu säilyä samanlaisena vähintään kymmenen vuotta, ja jonka mielestä

huonekalut on tarkoitettu kestämään vähintään ihmisiän..... hohhoijaa ;) Okei, kestävä

kehitys kunniaan ja rahat sukanvarteen mutta silti... 

Hyvinkin usein luen sisustusblogeja kirkkaanvihreänä kateudesta - tuntuu että toisilla 
sisustus vaihtuu monta kertaa vuodessa, kalusteet, tapetit, värimaailma. Uusitaan keittiötä, 
kylppäriä, lattioita, ihan kaikkea. Toisin kuin meillä. Tosin välillä huomaan ajattelevani 
mieheni tavoin - miksi rempata jotain täysin kunnossa olevaa tai jopa miltei uutta... siksikö 
että on vaan kyllästynyt aiempaan? Minä olen tosin tällä hetkellä niin kyllästynyt koko 
meidän taloon että eilisiltaisella juoksulenkillä huomasin haaveilevani lottovoitosta, 
ja sen myötä ihan  täydellisestä remontista! 
Suunnitelmat olisi valmiina, enää puuttuu se lottovoitto :)

Muutimme seitsemän vuotta sitten syksyllä
vaaleanpunaiseen hirsitaloomme.

Talo on rakennettu 1995 eli sinänsä vanhasta talosta ei toki edes ole kyse.

Mutta... muuttaessamme talo oli loistokunnossa eikä siten vaatinut mitään sen

suurempaa remonttia - ja minä odotin siinä vaiheessa tyttöjä eli keskityin aikalailla

kaksosraskauteen ja lähinnä lastenhuoneen sisustamiseen :) Yläkerran makuuhuoneet

tapetoimme silloin uudestaan, mihinkään muuhun ei koskettu. Sen jälkeen olen kyllä

kovasti haaveillut jos jostakin rempasta ja uudistuksesta mutta miestä ei todellakaan

saa innostumaan aiheesta...  Tosin, eihän kaikkiin haaveisiin edes tarvita paksua 
setelinippua tai miestä, voisinhan minä yrittää tehdä ihan itsekin  jotain - vaikkapa 
käydä ostamassa maalia ja ryhtyä valkaisemaan meidän portaita...

... mutta sitten kun tuo innostuu tai minä sen lottovoiton saan niin aion toteuttaa

ainakin jotkut seuraavista haaveistani ja suunnitelmistani - suunnitelmathan siis

mulla on olleet valmiina pääkopassani iät ja ajat... :) 


♥  keittiöremontti

Tämä on oikeastikin pakko toteuttaa edes jossain mittakaavassa sillä meillä on jo 

toinen jääkaapeista sanonut työsopimuksensa irti. Ja huom. mieheni, perheen kokki 
haluaa uuden liesituulettimen. Jihaa! Aaltoja! Haaveissani siis on rosteriset kodinkoneet
(sellaiset mihin ei jää sormenjälkiä!), rosterinen selkeänmallinen huuva, sekä kiiltävän(?)
valkoiset kaapistot. Tyytyisin ihan vaan uusimaan kaappien ovet sillä muuten keittiömme
on ihan toimiva sellaisenaan. Aika vaan on mielestäni ajanut vaaleanpunertavien
kaapistojemme ohi, niin umpipuuta ja Puustellia kuin ovatkin. Samalla maalaisin myös
hirsiseinät valkeiksi. Raikastuisi ilme kertalaakista! Haluaisin modernia ja kiiltävää,
siihen yhdistäisin nykyisen vanhahtavan ruokapöytämme sekä valkoisen puusohvamme...
Tässä muutama kuva - keittiöistä joissa on sitä jotain...

 

 

Eilen löysin täydellisen keittiön ihanan Alman blogista... 

tästä keittiöstä odotan innolla lisäkuvia!! Tässä on juurikin sitä jotain.

Jään siis odottamaan toisenkin jääkaappimme hajoamista... ;D

Ja jatkan tämän illan juoksulenkillä haaveiluani - vuorossa eteisaula ja portaat.

... to be continued...

hurjat juhlat...

Meillä otettiin jo varaslähtö  Halloweeniin  sillä tytöt saivat 

kutsun eskarikaverinsa luo - ihan pikkuisen olivat täpinöissään 

eilisiltana ennen juhliin lähtöä... ;) Peppi halusi olla kissa, Nelli noita.

Arvatkaapa montako kertaa ovat onnistuneet parin päivän aikana

pelottelemaan minua tuolla kamalalla hämähäkillä... jaiks! Jos minä

nimittäin jotain  i n h o a n  niin hämähäkkejä... tänä aamunakin

löysin tuon astiakaapista kahvimukien vierestä minua odottamasta...

Siitä kuulunee tosin kiitos rakkaalle aviomiehelleni, argh... :)

Minä en ole aiemmin yhtään innostunut Halloweenista, on minusta

ihan liian kaupallinen juttu, vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän.

Mutta eihän tuosta tyttöjen riemusta voinut olla itsekin innostumatta :)

Ja tuo Nellille eilen kiireenvilkkaa ostamani noitapuku on itseasiassa aika

ihana - tuon mallinen juhlamekko olisi kiva! Ja tuo noidanhattu, se vasta

upea onkin! Kuljin itse loppuillan se päässä ;D

Mieltä lämmittää erityisesti se, että tytöt ovat selkeästi sopeutuneet

uuteen hoitopaikkaansa ja eskariin - kovasti on löytynyt uusia kavereita,

ihan tästä meidän asuinalueelta. Aiemmin luultiin ettei täällä edes asu

juurikaan lapsiperheitä - mutta silloin tytöt olivatkin Tampereella hoidossa.

Nykyään tytöt tuntevat joka toisen vastaantulijan - toisin kuin me vanhemmat :)

 No, nyt pitää laittautua valmiiksi, lähdetään kaupungille ja lääkäriin.

MINULLA kun on korvatulehdus - elämäni ensimmäinen....

peukalo melkein keskellä kämmentä

 

Keinot on monet, sano äiti kun tyttäriensä sormikkaista kukkasia purki :D

Minä kun en tunnetusti osaa virkata niin sain taannoin ennen tyttöjen eskarikuvausta

suorastaan kuningasidean ;) Irrotin Henkkamaukan sormikkaista (kynsikkäistä mitkä lie)

virkatut kukkaset, laitoin niihin hakaneulat ja tyttöjen kuvauspuseroihin kiinni.

Ja kylläpä ihan peruspuserokin muuttuu kivaksi moisella pienellä yksityiskohdalla!

Onneksi tilasin taannoin kukkapipojakin ihan liian monta - sellaisesta ajattelin vielä

kukkasen irrotella rintakoristeeksi niin ikään :)

Mutta en minäkään ihan tumpelo sentään ole :) Siitä todisteena tämä

talvisäilöstä kaivettu, viime keväänä kutomani (Kalastajan vaimon) kauluri.

Mullahan on näitä itseasiassa muutama - tilasin muilta ja sitten kudoin vielä itsekin

muutaman (alkaen tästä yksilöstä) :) On kyllä ihanan lämmin ja mukava sekä takin

että puseron päällä. Ainoa ongelma vaan ainakin minulla on se, että kaikista

kaulureistani irtoaa lankanöyhtää - ei paljoa mutta juuri silmien kutinan verran...

... silti tekisi mieli kutoa näitä taas lisää. Samoin pipoja...

Päivän asuna mun peruslempparisettiä... Nahkatakki Vila, hame B.young, saappaat BilliBi.

Pitäisköhän edes yrittää pukeutua hieman värikkäämmin tällaisena

harmaana lokakuun päivänä... tosin tällaisessa asussa sitä sulautuu

paremmin ympäristöönsä :)

tiistaiterkuin,